Juuttikassit
Yleistä

Harjoituksessa osallistujien tehtävänä on johtaa kuvitteellista yhteiskunnallista yritystä. Heille esitetään väittämiä, joihin liittyy yhteiskunnallisen yrityksen vastuullisuuden kannalta tärkeää pohdittavaa.

Harjoituksen perimmäinen tarkoitus on tutustua kolmoistilinpäätökseen (englanniksi Triple bottom line). Sillä tarkoitetaan taloudellisten, ympäristöllisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten huomioimista yritystoiminnassa sen sijaan, että kiinnitettäisiin huomiota yksinomaan taloudelliseen tulokseen. Termin on kehittänyt yritysvastuun ja kestävän kehityksen parissa työskentelevä kirjailija John Elkington 1990-luvulla.

Tavoitteet

Osallistujat

  • pohtivat yhteiskunnallisen yrityksen taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristövastuuta.
  • sisäistävät selkeiden tavoitteiden ja päämäärien merkityksen yhteiskunnalliselle yritykselle.
Materiaalit
  • tietokone ja dataprojektori
  • Juuttikassit Power Point (lataa ppt)
  • vapaata tilaa
Koulutuspäivä
Ensimmäinen koulutuspäivä
Harjoituksen kesto

20–45 minuuttia

Menetelmä
  1. Näytä ensimmäinen dia, jossa esitellään lyhyesti kolmoistilinpäätös. Tässä vaiheessa kaikki ovat yhdessä ryhmässä.
  2. Onnittele osallistujia ja kerro, että he kaikki johtavat menestyvää yhteiskunnallista yritystä. Yritys valmistaa mainostuotteiksi tarkoitettuja juuttikasseja muille yrityksille ja järjestöille. Yritys työllistää 20 henkilöä. Kerro ryhmälle, että he ovat yksin vastuussa yrityksestä ja sen päätöksenteosta, joten neuvottelun tarvetta ei ole. Heidän on ainoastaan kyettävä perustelemaan lyhyesti, miksi ovat päättäneet toimia tietyllä tavalla kunkin väittämän tilanteessa. Väittämiin vastataan vain joko kyllä tai ei. Vastaaminen tapahtuu liikkumalla huoneessa. Kerro, että huoneen toisella laidalla on kyllä-seinä ja vastapäätä ei-seinä. Osallistujat siirtyvät jokaisen väittämän päätteeksi huoneen jommallekummalle seinustalle oman vastauksensa mukaisesti. Päätökset tehdään yritystoiminnan kolmoistilinpäätös huomioiden. Toisin sanoen harjoituksessa on pohdittava omien päätösten taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Väittämiin ei ole kuitenkaan oikeita vastauksia. Kysymys on valinnoista ja niiden perusteluista. Korosta, että vaikka tehtävä on kuvitteellinen, ovat kaikki tilanteet tapahtuneet oikeissa yhteiskunnallisissa yrityksissä.
  3. Esittele väittämät yksi kerrallaan. Kun osallistujat ovat siirtyneet vastaustensa mukaisesti, pyydä yhtä kyllä-vastaajaa ja yhtä ei-vastaajaa perustelemaan kantansa. Jos koko ryhmä on samaa mieltä, voit argumentoida vastakkaisen näkökannan puolesta, jotta saadaan keskustelu heräämään.
  4. Neljäs väittämä herättää yleensä eniten pohdintaa. Varmista, että ryhmäläiset ymmärtävät intialaisen yhteiskunnallisen yrittäjän olevan yhtä ammattitaitoinen kuin paikalliset yhteiskunnalliset yrittäjät ovat. Lisäksi voit muistuttaa, että juuttia viljellään Intiassa, joten tuotannon siirtäminen Intiaan olisi järkevä valinta raaka-aineen saatavuuden näkökulmasta. Kassit myytäisiin jatkossakin Suomessa. Osallistujien päätökset perustuvat tässäkin tapauksessa siihen, mikä heidän mielestään on yrityksen toiminnan yhteiskunnallinen tehtävä.
  5. Harjoitus osoittaa, että ilman selkeää yhteiskunnallista tehtävää, yhteisiä arvoja ja visiota yrittäjä saattaa tehdä liiketoiminnan kannalta kohtalokkaita päätöksiä. Muistuta ryhmälle, että ilman selkeää yhteiskunnallista tehtävää on vaikea tehdä johdonmukaisia päätöksiä eri tilanteissa. Jos tavoitteena on edistää paikallista työllisyyttä, miksi toiminta ulkoistettaisiin Intiaan? Jos tavoitteena on hyöty mahdollisimman monelle, miksi toimintaa ei ulkoistettaisi?

Tulosta sivu

Meillä on idea! –sivusto on yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopaketti. Sivuston on toteuttanut Suomen Setlementtiliitto. Sisältöä on tuottanut moninainen osaajien joukko. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Social Enterprise Academy ja British Council. Kiitos Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta!