Ongelmapuu ja ratkaisupuu
Yleistä

Tässä harjoituksessa osallistujat miettivät syvällisemmin edellisessä harjoituksessa esille tulleita yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ympäristökysymyksiä. He oppivat hahmottamaan yhteiskunnallisten ongelmien perimmäisiä syitä ja ratkaisutapoja. Menetelmänä käytetään ongelmapuuta ja ratkaisupuuta.  

Menetelmää hyödynnetään usein projektisuunnittelussa ja ongelmien analysointia vaativissa tehtävissä. Ongelmapuu ja ratkaisupuu auttavat miettimään ongelman ympärillä olevia syy- ja seuraussuhteita. Idea on samankaltainen kuin miellekartta eli mind map, mutta tässä menetelmässä on selkeämpi rakenne.

Tavoitteet

Osallistujat

  • oppivat ymmärtämään yhteiskunnallisten ongelmien ja ympäristöongelmien perimmäisiä syitä ja ratkaisutapoja
  • oppivat käyttämään loogista viitekehystä suunnittelussa
  • syventyvät yhteen heitä kiinnostavaan yhteiskunnalliseen tai ympäristöongelmaan.
Materiaalit
  • kyniä, paperia ja tarralappuja
  • ongelma- ja ratkaisupuumalli tulostettuna kaikille (lataa pdf)
Koulutuspäivä
Toinen koulutuspäivä
Harjoituksen kesto

1,5 tuntia

Menetelmä

ÄÄNESTYS JA JAKO KOTIRYHMIIN:

  1. Pyydä osallistujia ottamaan yksi tarralappu ja kirjoittamaan siihen nimensä. Se on heidän äänestyslipukkeensa. Edellisen harjoituksen tuloksena teillä on taululle kirjattuna erilaisia ongelmia ja yhteiskunnallisia haasteita. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun osallistujalla on aito kiinnostus aihepiiriä kohtaan.
  2. Äänestyksen jälkeen jaa osallistujat kotiryhmiin. Ryhmissä on luultavasti nyt vaihtelua sen suhteen, mitä ongelmia kukakin on kiinnostunut käsittelemään yhteiskunnallisen yritystoiminnan keinoin. Hyvä niin, sillä harjoitusta tehdään omiin ongelma- ja ratkaisupuumalleihin. Ryhmäläisten tehtävänä on tehdä yhdessä jokaisen ongelma- ja ratkaisupuut toisiaan tukien, kannustaen ja täydentäen.

ONGELMAPUU:

  1. Esittele menetelmä ja kerro esimerkkitapauksen avulla, kuinka harjoitus etenee. Apunasi on esitäytetty malli molemmista, sekä ongelma- että ratkaisupuusta. Siinä ongelmana on esitetty nuorten vapaa-ajan ja harrastustilojen puute.
  2. Anna kaikille ongelma- ja ratkaisupuut tulosteina sekä tarralappuja. Pyydä osallistujia kirjoittamaan puunrunkoon pääongelma, johon he haluavat puuttua.  
  3. Pyydä osallistujia pohtimaan vuorotellen jokaisen ryhmäläisen valitsemaa ongelmaa.
  4. Ohjeista osallistujat pohtimaan valitsemansa ongelman perimmäisiä syitä eli juurisyitä. Mitkä asiat vaikuttavat ongelman olemassaolon taustalla? Miksi ongelma on olemassa? Esimerkiksi nuorten tilojen puute voi johtua nuorisomäärärahojen puutteesta, poliittisen tahdon puutteesta tai siitä, että nuorten toiveita ei ole kuultu kaupunkisuunnittelussa. Pyydä osallistujia kirjoittamaan ongelman syitä eli juurisyitä puun juuristoon.  Tarralaput ovat tarkoitettu avuksi, jos monisteesta loppuu tila.
  5. Kysy seuraavaksi, mitä seurauksia ongelmalla on. Osallistujat kirjoittavat ongelmasta johtuvia seurauksia puun oksille. Esimerkkitapauksessa tilojen puute voi johtaa tekemisen puutteeseen ja turhautumiseen, mikä puolestaan saattaa purkautua ilkivaltana.
  6. Pyydä lopuksi osallistujia tutkimaan ongelmapuuta ja varmistamaan, että juuriston ja oksien välille on muodostunut loogisia syy-seuraussuhteita.

RATKAISUPUU:

  1. Kun ongelmapuut ovat valmiita, pyydä osallistujia ottamaan esille ratkaisupuut. Tarkoitus on jälleen käydä läpi vuorotellen jokaisen ryhmäläisen valitsemaa ongelmaa.
  2. Ensimmäiseksi osallistujat kirjoittavat keskelle puuta ongelman toivotun lopputuloksen, positiivisen tavoitetilan. Missä meidän tulisi olla? Millaista muutosta tavoittelemme? Esimerkiksi tilojen puutteen toivottu lopputulos olisi, että nuorilla on riittävästi sopivia tiloja vapaa-ajan viettoon ja harrastamiseen.
  3. Pyydä osallistujia sen jälkeen kääntämään ongelmapuun juurisyyt ratkaisujen muotoon.  Esimerkiksi nuorten mielipiteiden kuulumattomuus päätöksenteossa muutetaan tilanteeksi, jossa nuoret ja heidän mielipiteensä kuuluvat päätöksenteossa. Harjoitus on siis hyvin yksinkertainen: ongelmapuuhun kirjoitetut juurisyyt käännetään positiiviseen muotoon. Pyydä osallistujia miettimään vielä, millä keinoilla ongelmien syihin voidaan tarttua. Esimerkiksi nuorten mielipiteet saadaan paremmin osaksi päätöksentekoa, kun nuorilla on mahdollisuus olla mukana päätöksentekoprosessissa nuorisoparlamenttien tai sosiaalisen median vaikuttamistyökalujen kautta. Osallistujat kirjaavat syvälle puun juuristoon asiat, joita täytyy tapahtua, jotta ongelma ratkeaa sekä keinot, joilla ratkaisuun päästään.
  4. Puun oksille kirjoitetaan ongelman ratkeamisen ansiosta syntyvät tulokset ja myönteiset vaikutukset. Kysy osallistujilta, mitä heidän toiminnan ja ratkaisujen tuloksena syntyy ja pyydä heitä kirjaamaan myönteisiä tuloksia puun lehdistöön. Esimerkiksi nuorten tilojen lisääntyessä viihtyvyys omalla asuinalueella paranee ja häiriökäyttäytyminen vähenee.
  5. Pyydä osallistujia varmistamaan, että ratkaisupuun juurissa olevien keinojen ja oksilla olevien lopputulosten välillä on looginen suhde.
  6. Ratkaisupuu tarjoaa yksinkertaistetun ja tarkoituksenmukaisen tiivistelmän todellisuudesta, joka liittyy yrityksen yhteiskunnalliseen päämäärään. Kokoa ryhmä yhteen ja keskustelkaa, löytyikö sellaisia toimintoja ja keinoja, joilla voisi ratkaista ongelman ja jotka voisi yhdistää liiketoimintaan.

Tulosta sivu

Meillä on idea! –sivusto on yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopaketti. Sivuston on toteuttanut Suomen Setlementtiliitto. Sisältöä on tuottanut moninainen osaajien joukko. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Social Enterprise Academy ja British Council. Kiitos Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta!