Rahaa tarvitaan liiketoiminnan aloittamiseen ja kasvattamiseen aina. Alkurahoituksen hankkiminen yritystoiminnan käynnistämiseen on todennäköisesti yksi suurimmista ensihaasteista yrittäjäntaipaleella. Aloittelevan yrittäjän kannattaa selvittää erilaisista rahoitusvaihtoehdot, avata keskusteluja eri rahoittajien suuntaan ja luoda rohkeasti oma rahoitusmallinsa.

Perinteisin aloittavan yrityksen rahoitusmalli on niin sanottu FFF eli ”friends, family and fools”. Sillä ei kuitenkaan yleensä pötkitä pitkälle yhteiskunnallisten vaikutusten tuottamisessa. Yhteiskunnallisesti vaikuttava liiketoiminta edellyttää kestävällä tavalla järjestettyä rahoitusta ja usein myös uudenlaisia rahoitus- ja omistajuusmalleja.

Yhteiskunnallinen yritys ei suoraan liiketoimintamallinsa perusteella saa Suomessa mitään erityisiä tukia, avustuksia, verohelpotuksia tai rahoitusta. Toisaalta sillä on muiden yritysten kanssa samat mahdollisuudet hyödyntää kaikkia perinteisiä yritysrahoituksia ja tukia.

Uusyrityskeskuksen Alkavan yrittäjän oppaasta (PDF) löydät lisätietoa yrityksen rahoituksesta ja starttirahasta. Alkavan yrittäjän opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka miettivät yrityksen perustamista.

Rahan tarve ja hinta

Kaikella rahalla on hintansa ja se vaihtelee rahoittajasta riippuen. Oman pääoman hyödyntäminen on aina edullisin vaihtoehto. Halvimmalla pääsee, jos voi hyödyntää omia säästöjä tai muuta omaisuutta. Lisäksi voi koittaa hankkia sijoituksia lähipiiristä tai joltakulta ulkopuoliselta. Omaa pääomaa vastaan luovutetaan omistusosuutta eli päätösvaltaa yrityksessä.

Vieraan pääoman eli velkarahan hyödyntäminen on se kallein vaihtoehto. Esimerkiksi pankista voi tiedustella rahoitusta, Suomen valtiolla on myös erityisrahoituslaitoksia. Finnvera Oyj, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Sitra ja Tekes myöntävät kukin omilla ehdoillaan rahoitusta aloittelevalla yritykselle.

Parhaassa tapauksessa yrityksen alkukustannuksia voi kattaa tulorahoituksella eli myymällä – mieluiten ennakkomyyntinä – tuotteita tai palveluita asiakkaille.  Useimmiten tämä ei kuitenkaan riitä kattamaan kaikkea rahan tarvetta.

Aloittavan yrityksen rahoituslaskelma tehdään liiketoimintasuunnitelman yhteydessä. Sitä päivitetään aina tarvittaessa.

Rahoituslaskelmaa tehdessä:

Laske ensin todellinen rahan tarve. Ennakoi yritystoimintasi tulojen kehitys kolmelle seuraavalle vuodelle. Laske liikevaihdon aikaansaamiseen tarvittavien kulujen kasvu samalle ajalle. Paljonko tarvitset lisärahoitusta?

Tee tarkempi suunnitelma rahan käytölle.

  • Mihin liiketoiminnan osa-alueisiin aiot panostaa? Onko sinulla jo olemassa kaikki, mitä tarvitset sitä varten (esim. osaaminen, kumppanit)? 
  • Miten ja millä aikataululla suunniteltu lisärahoitus synnyttää lisää arvoa a) rahallisena tuottona? b) vaikuttavuutena?
  • Millaisin toimenpitein aiot viedä päämäärän käytäntöön? Tee to-do-lista.
  • Miten todennat onnistumisen? 

Mieti, mitä haluat ja mikä on mahdollista. 

  • Millä eri tavoilla tarvittavat yrityksen kehittämistoimet voidaan rahoittaa?
  • Omaa vai vierasta rahaa, vai jotain muuta kuin rahaa?
  • Miten valitset sopivan rahoittajan – entä miten tulet valituksi rahoitettavaksi?

Hei rahoittaja!

Perinteiset rahoittajat vaativat kukin omanlaistaan tietoa yrityksen toiminnasta. Vakuuttavalla liiketoimintasuunnitelmalla voi päästä jo pitkälle. Ennen yhteydenottoa rahoittajatahoihin on hyödyllistä miettiä hetki strategisesti ja varmistaa, että sinulla on:

  • yrityksen päämäärästä mahdollisimman selkeäksi hiottu viesti. Siinä kannattaa huomioida sekä yrityksen tuottama yhteiskunnallinen hyöty sekä liiketoimintamalli. Rahoittajaa ei saa jättää arvailemaan, kuka sinä olet, mikä on historiasi. Kiteytä, mitä haluat saavuttaa ja miten.
  • tieto siitä, mihin tarkalleen haluat rahoitusta.
  • ymmärrys siitä, mitä rahoittaja haluaa.

Yksityiset sijoittajat kiinnostuvat helpoiten yrityksestä, jolla on kiinnostava tarina ja uskottava ja osaava tiimi. Mikäli yritys on kokonaisuudessaan houkutteleva sijoituskohde ja sijoittajalle tarjotaan helppo ja selkeä tie edetä, paranevat rahoituksensaantimahdollisuudet selkeästi. 

Sijoittajakentältä on alkanut löytyä enenevässä määrin myös yritysten yhteiskunnallisista tavoitteista kiinnostuneita tahoja. Heitä varten kannattaa rakentaa tehokas ns. pitchauspuhe eli myyntipuhe jolla esittelet yrityksesi ja kerrot millaista rahoitusta tai muuta apua etsit ja miksi:

Yhteiskunnalla on ongelma. Meillä on ratkaisu. Tälle ratkaisulle on suuri yhteiskunnallinen tarve. Sen varaan voi rakentaa tuottavaa bisnestä ja kansalaisia hyödyttävää liiketoimintaa meidän luomallamme mallilla. Tavoittelemme ensisijassa yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kilpailijoita on, mutta me olemme parempia ja erotumme. Toimimme hyvällä porukalla....jolla olemme päässeet jo näin pitkälle. Syntyvillä positiivisilla vaikutuksilla on mahdollisuus kasvaa ja siksi haemme sijoitusta.

Joukkorahoitus

Kiinnostavia rahoitusmuotoja yhteiskunnallisille yrityksille voivat olla myös joukkorahoitus ja niin sanotut vaikuttavuusinvestointeja edistävät rahoitustavat.

Yrityksen käynnistämiseen ja toimintaan voi kerätä halutun määrän rahoitusta laajalta joukolta pieninä summina. Joukkorahoituskampanjat tehdään useimmiten verkossa toimivien palvelualustojen (mm. Kickstarter, Mesenaatti, FundedbyMe ) kautta.

”Jos on tykkääjiä ja seuraajia, on myös rahoittajia ja sijoittajia.”

Joukkorahoituskampanjalla voit:

  • Kohdentaa markkinoinnin suoraan todennäköisiin asiakkaisiin ja käyttäjiin.
  • Selvittää, uskovatko muut ideaan ja onko sille kysyntää.
  • Opetella kommunikoimaan hyödyt ytimekkäästi asiakkaan näkökulmasta.
  • Luoda positiivista kuhinaa ja kiinnostusta aikaisessa vaiheessa.
  • Koota suosittelijoiden yhteisön tarjotun tuotteen tai palvelun ympärille.
  • Hyödyntää yhteisön voimaa – hankkia uusia asiakkaita, palautetta ja asiantuntemusta.
  • Todistaa muille rahoittajille konseptin toimivuuden.

(lähde: Joukkorahoitusopas, Opas pk-yrityksille, Euroopan unioni 2015)

Käytännössä ennen varsinaisen kampanjan aloitusta kannattaa varmista, että ainakin kaikki ystävät ja tutut osallistuvat kampanjaan heti kun se käynnistyy – kun kiinnostus näyttää heräävän nopeasti, lähtevät muutkin paremmin mukaan!

Joukkorahoitusta voi toteuttaa vastikepohjaisena tai arvopaperipohjaisena.   Vastikepohjainen joukkorahoitus on käytännössä ennakkomyyntiä. Tilaajat ostavat tuotteen, joka valmistetaan ja toimitetaan pian kampanjan jälkeen. Ennakkomyynti soveltuu erityisen helposti ymmärrettäville, tunteisiin vetoaville tuotteille.

Arvopaperipohjaisessa joukkorahoituksessa sijoittajille myydään tuotteen tai palvelun sijaan vastikkeeksi osuus liiketoiminnasta. Järjestely on verrattavissa perinteiseen osakkeiden ostamiseen ja myymiseen. Tapa soveltuu parhaiten osakeyhtiömuotoisille yrityksille. Myös eri joukkorahoitustapojen yhdistelmiä voi suunnitella.

Vinkki:

Verkostoitumistaidot ovat rahoituksen hankinnan olennaisimpia avuja. Menestynyt joukkorahoituskampanjakin ponnistaa vankasta tukijaverkostosta. Ole aktiivinen somessa koko kampanjan ajan.

Houkutteleva esitystapa ja hyvä valmistautuminen vahvistavat kampanjaa: käytä tekstiä, kuvia ja videoita tyylillä ja tuo selkeästi esille ne jutut, joilla erotut muista kampanjoista.

Tee itsellesi selkeät suunnitelmat ja aseta toteutumiskelpoiset tavoitteet. Sen jälkeen hanki kampanjallesi näkyvyyttä mahdollisimman laajalti –jo ennen kampanjan alkua.

Kokeiluja on tehty myös ns. yhteisöbondi –mallilla. Se on uusi vertaislainamalli ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäville hankkeille. Siinä yrityksen vertaisryhmä eli sen yhteiskunnallisesta missiosta läheisesti kiinnostuneet tahot lainaavat yritykselle varoja tiettyä tarkoitusta varten.

Vaikuttavuusinvestointeja edistävät rahoitusmallit

Vaikuttavuusinvestoiminen (engl. Impact Investing) on keino kanavoida yksityistä pääomaa hankkeisiin, joilla tavoitellaan myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä säästöjä kuntatalouteen. Kokeilluin malli tällä hetkellä on ns. tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond).

Vaikuttavuusinvestointien perusideana on, että kunnilla on tarve hankkia hyvinvointivaikutuksia ja säästää pitkällä aikavälillä rahaa. Ne eivät kuitenkaan voi rahoittaa hankintoja kokonaan itse. Sen vuoksi haetaan yksityisiä sijoittajia mukaan rahoittamaan hankintoja. Usein tämän työn tekee erillinen hallinnointitaho.

Kunta ostaa hyvinvointia edistävän palvelun esimerkiksi yhteiskunnallisilta yritykseltä. Yritys tuottaa palvelun, jonka jälkeen mitataan sen vaikutukset ja lasketaan kunnalle koituneet säästöt. Kunta maksaa osan aikaan saaduista säästöistä takaisin sijoittajille, jotka saavat näin sijoitukselleen kohtuullisen tuoton.

Tutustu malliin tarkemmin Sitran sivuilla (PDF).

Tämän kaltaiset rahoitusratkaisut ovat usein suuria kokonaisuuksia - mukana on useita yksityisiä sijoittajia, monta kuntaa ostajina sekä useita palveluntuottajia. Mikäli yhteiskunnallinen yritys pystyy osoittamaan vaikutuksensa tehokkaasti, voi sillä olla vahva asema palveluntuottajakumppanina tällaisessa rahoitusmallissa. Kansainvälisesti vaikuttavuusinvestoimista on hyödynnetty esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ja kodittomuuden vähentämisessä, lasten kouluvalmiuksien lisäämisessä sekä vankien tuomioiden ehkäisyssä.

Kuntayhteistyö

Moni yhteiskunnallinen yritys toimii läheisessä yhteistyössä kuntien kanssa. Useimmiten yrityksen ja kunnan yhteisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Kumppanuus kunnan kanssa rakentuu kokemukselle julkisen sektorin toiminnasta.

Yhteistyökuvioita kunnan kanssa voi hahmotella seuraamalla, millaisia palveluhankintoja kunnat tekevät. Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä HILMAssa on kuntien ilmoitukset julkisten hankintojen tarpeista. Mitkä teemat ovat näkyvillä syksyllä järjestettävillä Kuntamarkkinoilla?

Joissain tapauksissa kunta voi olla myös yksi yhteiskunnallisen yrityksen omistajista tai rahoittajista. Nykyisessä työttömyystilanteessa erityisesti osatyökykyisten työllistämiseen sekä erilaisten ryhmien syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvä yhteiskunnallinen yritystoiminta on kuntien näkökulmasta kiinnostavaa.

Vinkki:

Menestyksen avaimet kuntamarkkinoilla: Tunne kunnallinen päätösprosessi ja julkinen hankintamenettely. Opi arvostamaan aidosti tulevaa kuntakumppania ja käännä yhteistyötarjous ”kunnan kielelle”. Tee jo suunnitteluvaiheessa yhteistyötä niiden virastojen ja tahojen kanssa, jotka työllään ratkovat samaa yhteiskunnallista ongelmaa kuin yrityksesi.

Muut rahoituskanavat

Yhteiskunnallisen tehtäväänsä edistääkseen yhteiskunnallinen yritys voi usein hakea rahoitusta myös yrityksille ei niin perinteikkäistä kanavista. Kehittämistoimintaan suunnattu Hankerahoitus esimerkiksi Euroopan Sosiaalirahastolta voi olla mm. kumppanuuksien rakentamisessa toimiva malli. TE-palvelut tukevat työllistämiseen tähtäävää toimintaa työllisyyspoliittisten avustusten avulla. Kehittämisprojekteihin voi pohtia erilaisten säätiörahoitusten hyödyntämistä. Niistä löydät lisätietoja Aurora-tietokannasta

Rahoituksen järjestämisessä pohdittavaa:

  • Mitä haluat kehittää tai kasvattaa? Miten se edistää yhteiskunnallisten vaikutustesi kasvua? 
  • Tarvitaanko rahaa vai muita resursseja? 
  • Paljonko tarvitaan?
  • Mikä on rahan hinta?
  • Tuoko valittu rahoitusratkaisu tullessaan uutta osaamista?
  • Tuoko valittu rahoitusratkaisu rajoitteita tai lisätyötä?
  • Mitä ei haluta

AINO ELINA MUHONEN
KTM, COACH
KASVUHUONE OSUUSKUNTA

Meillä on idea! –sivusto on yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopaketti. Sivuston on toteuttanut Suomen Setlementtiliitto. Sisältöä on tuottanut moninainen osaajien joukko. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Social Enterprise Academy ja British Council. Kiitos Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta!