Harras toive paremmasta maailmasta ei riitä yhteiskunnalliselle yritykselle. Vaikutusmalli kertoo yrityksen yhteiskunnallisista tavoitteista ja siitä miten ne aiotaan saavuttaa. Paras tapa mallintaa yrityksen vaikutuksia löytyy kokeillen.

Useimmiten yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät saamaan aikaan myönteisiä muutoksia. Tavoitteena voi olla myös huonon kierteen katkaiseminen, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen tai nuorten vankilaan päätymisen estäminen. Joskus puolestaan on tärkeintä säilyttää ja suojella jotain arvokasta, joka on vaarassa tuhoutua.  

Nämä isot tavoitteet ovat yrityksen vaikutustavoitteita, joiden toteutumista vaikutusten arvioinnin avulla selvitetään. Ensimmäinen askel on mallintaa ja kuvata oman toiminnan todennäköisiä vaikutuksia: Kertoa, kenen elämää halutaan muuttaa, mihin suuntaan ja miten, ja mikä takaa että tavoiteltu muutos todella saadaan aikaan.

Pahimmassa tapauksessa hyvät aikeet voivat kääntyä vahingollisiksi. Etenkin Yhdysvalloissa suositut, nykyään surullisenkuuluisat Scared Straight -ohjelmat ovat esimerkki siitä, kuinka hyvistä tarkoitusperistä huolimatta lopputulos voi mennä pahasti pieleen. Scared Straight -ohjelmien tarkoituksena oli pitää erilaisiin riskiryhmiin kuuluvia nuoria poissa vankiloista. Nuoret tutustuivat vankiloiden karuihin realiteetteihin ja vankeihin sekä heidän elämäntarinoihinsa.

Tutkimusten mukaan pelottelukasvatuksesta huolimatta nuoret päätyivät todennäköisemmin vankilaan kuin samoista lähtökohdista tulevat ikätoverinsa, jotka eivät osallistuneet ohjelmaan. Yksi syy floppiin saattaa olla se, että ohjelmien vaikutuksia ei alunperinkään mallinnettu ja seurattu riittävän pitkälle.

Nuorisotyön ammattilainen ja ihmisten käyttäytymiseen perehtynyt asiantuntija olisi saattanut jo suunnitteluvaiheessa huomata, että toiminnalla ei saada toivottuja tuloksia. Lisäksi mikäli ohjelmissa on tyydytty seuraamaan vain, kuinka moni nuori kävi tutustumassa vankilaan, mitä he siellä kokivat ja tunsivat, on seurantakin jäänyt puolimatkaan.

Tämän esimerkin opetus on, että asenteiden ja käyttäytymisen muutos - samoin kuin monet muutkin muutokset - vaativat aikaa tapahtuakseen. Mikäli keskitytään pyörittämään toimintaa, mutta jätetään hitaan muutoksen seuranta väliin, vaarana on aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä. Laajempiakin renkaita pitäisi seurata, että osaa ajoissa muuttaa yrityksen toiminnan kurssia, jos tulokset eivät ole toivottuja. Hyvä vaikutusmalli antaa ohjeet ja työkalut seurantaan.

Vaikutusketju ja vaikutustarina ovat kelpo työkaluja vaikutusten mallintamiseen. Seuraavaksi tutustutaan näihin menetelmiin ja niiden käyttötapoihin. Meillä on idea –koulutuksen materiaaleissa on harjoitus nimeltään Ongelma- ja ratkaisupuu (harjoitus 14). Myös se sopii vaikutusten mallintamiseen hyvin.  Menetelmiä on monia, mutta tärkeintä vaikutusmallissa on päättelyketjun läpinäkyvyys ja luotettavuus: mitä muutoksia tapahtuu ja miksi.  

Vinkki:

Etsi lähipiiristäsi asiantuntevia, kriittisiä ihmisiä, joilla testaat vaikutusmalliasi. Esittele toiminta-ajatustasi, sen eri välivaiheita ja versioita muille, jotta saat palautetta siitä, onko rakennelmasi uskottava ja tavoittelemisen väärti.

Panos, tuotos, tulos, vaikutus = vaikutusketju

Vaikutusketju on hyödyllinen tapa erotella tuotokset, tulokset ja vaikutukset toisistaan. Vaikutusketjun avulla hahmotellaan toiminnan muutoksen teoriaa, eli miten ja millä edellytyksillä toiminnan yhteiskunnalliset tavoitteet saavutetaan.

Vaikutusketjun muodostamista käydään läpi kuvitteellisen yhteiskunnallisen yrityksen avulla. Sen toiminnan seurauksia kuvaamaan koottu vaikutusketju kertoo, kuinka oppimisen tueksi suunniteltu sovellus ja sen ympärille rakennettu opintojenohjaus vähentävät ammattiopistossa opiskelevien keskeyttämisiä.

Yritys on alkanut ratkoa toiminnallaan sitä, että alueella moni ammattiin opiskeleva jää lopulta ilman tutkintoa. Näillä opiskelijoilla on usein oppimisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä, jotka heijastuvat myös heidän perheeseensä, kaveripiiriinsä ja luokan ilmapiiriin. Yhteistyötä on rakennettu myös poliisin ja nuorisotyöntekijöiden kanssa, sillä nämä nuoret usein työllistävät poliisia ja saattavat tarvita apua muissa asioissa, ennen kuin oppimiseen keskittyminen onnistuu.

Yrityksen toiminnan vaikutustavoite on vähentää nuorten syrjäytymisriskiä. Tutkimusten mukaan vain peruskoulutuksen varaan jääneet nuoret ovat syrjäytymisvaarassa, ja alhainen koulutustaso vaikuttaa koko loppuelämään.

Vaikutusketjussa on neljä peruspalikkaa: panokset, tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Usein ketjun tekeminen on helpointa aloittaa tuotoksista. Tuotokset kuvaavat niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita yritys tekee yhteiskunnallisen tavoitteensa saavuttamiseksi. Vaikutusketjun tuotosta ei pidä sekoittaa yrityksen tuotteisiin tai palveluihin.

Tuotokset ilmaistaan usein tekoina ja lukumäärinä: kuinka monta ihmistä ja ihmisryhmää tietyn toiminnan avulla tavoitetaan, mitä ja kuinka paljon erilaisia asioita he tekevät, mitä he saavat irti toiminnasta. Koulupudokkaiden määrää vähentävän yrityksen tuotos-sarakkeessa kerrotaan, kuinka monta oppilasta ja opettajaa on saatu käyttämään oppimissovellusta aktiivisesti, ketkä sitä ovat olleet kehittämässä, ja minkälaista tukea ja jatkopolkuja joillekin oppilaille on tarjottu. 

Tuotosten jälkeen voi siirtyä panosten listaamiseen. Panokset ovat osaamista, työntekijöitä tai vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita, rahaa, tiloja ja välineitä, jotka yrityksellä on, tai pitäisi olla, käytettävissä jotta tuotokset voidaan toteuttaa.

Esimerkkiyritys tarvitsee esimerkiksi psykologin osaamista, rahoitusta kokeilun toteuttamiseen, tiloja koululta ja nuorisotoimelta sekä yhteistyökumppaneita voidakseen toteuttaa suunnitellut toimenpiteet.

Liian usein yritykset keskittyvät vaikutuksia arvioidessaan ja niistä viestiessään ainoastaan tuotoksiin. Silloin kerrotaan vain siitä, että kivi on heitetty veteen, että jotakin on tehty. Kuitenkin vasta tapahtuneet muutokset kuvaavat yrityksen yhteiskunnallista merkitystä.

Seuraavana vuorossa ovat tulokset, jotka vaikutusketjussa kuvaavat toiminnan tuottamia muutoksia, eli vedessä laajenevia renkaita.

Vaikutusten raportointi ja tutkiminen jää usein toimenpiteiden listaamiseen sen takia, että on vaikeaa varmistaa, että yrityksen toiminta todella tuottaa ne muutokset, joita se tavoittelee. Vaikutusketjun tueksi on etsittävä luotettavaa tietoa.

Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa suunniteltaessa on etsittävä tietoa syrjäytymisen taustatekijöistä ja riskeistä, syrjäytymiskierteen katkaisemisesta sekä toimivaksi todetuista ehkäisevistä toimista. Myös asiantuntijoiden ja hyödynsaajien kokemuksesta on apua.

Koulun keskeyttämisiä vähentävä yritys on selvittänyt, että oppilaiden innostuttua oppimisesta ja kehittämänsä yhteisoppimista tukevan sovelluksen käyttämisestä, on sillä myönteinen vaikutus oppimistuloksiin, oppimisvaikeuksista kärsivien itsetuntoon ja luokan ilmapiiriin. Häiriöiden väheneminen luokassa puolestaan tarkoittaa, että opettajat voivat keskittyä opettamiseen ja he kokevat työnsä vähemmän stressaavaksi. Omien vahvuuksien löytämisestä voi seurata, että nuoret keksivät uuden, paremmin heille sopivan koulutusohjelman.

Esimerkkiyrityksen vaikutusketjussa on kaksi tulossaraketta: välittömät ja välilliset tulokset. Näin voidaan erotella toiminnan suoraan aikaansaamat muutokset sekä niiden seurauksena tapahtuvat muutokset, jotka vaativat pidemmän ajan näkyäkseen. Oppilaiden on käytettävä sovellusta, ennen kuin se voi alkaa vaikuttaa oppilaiden käyttäytymiseen ja kykyihin. Numerot alkavat nousta vasta sitten kun oppilaiden oppimismotivaatio ja -taidot ovat kohentuneet, ja opettajien työhyvinvointi paranee sen jälkeen kun ilmapiiri luokassa on parantunut. Myös joidenkin vanhempien lapsestaan tuntema huoli ja stressi vähenee vasta nuoren käyttäytymisen todella muututtua.

Vaikutusmallia kootessa on syytä miettiä mittareita, joilla muutoksia voi vaikutusten arvioinnin kuluessa seurata ja todentaa. Kaikkia muutoksia ei välttämättä tarvitse tai edes voi mitata. Valintoja tehdessä kannattaa pohtia, mitkä ovat vaikutustavoitteen saavuttamisen kannalta kaikkein tärkeimpiä muutoksia, miten nämä muutokset voi havaita, ja onko tieto helposti saatavissa? Jos vaikutusten arvioinnin tavoite on vakuuttaa, että yrityksen ratkaisu tuottaa säästöjä kunnille tai valtiolle, täytyy lisäksi selvittää, mille muutoksille on mahdollista laskea hinta.

Vaikutusketju-esimerkissä on päätetty seurata sovelluksen käytön aktiivisuutta ja oppilaiden oppimistuloksia. Lisäksi yritys toteuttaa kyselyn, jota toistamalla selvitetään, miten luokan ilmapiiri oppilaiden ja opettajien mielestä muuttuu. Myös vanhempien kokemukset ja poliisin työtehtävien seuranta on otettu mukaan. Vaikutusketjuun on toiminnan kustannusten tai säästöjen laskemiseksi merkitty, mille tuloksille ja vaikutuksille voidaan antaa rahallinen arvo.

Viimeisenä ja vaikeimpana tehtävänä on erottaa oman yritystoiminnan vaikutukset kaikkien muiden tekijöiden joukosta. Osa vaikutusketjuun kirjatuista muutoksista olisi nimittäin tapahtunut joka tapauksessa, osan muutoksista aiheutti ehkä joku muu, ja toisaalta toiminnalla voi olla jonkun kannalta negatiivisia seurauksia.

Esimerkkiyrityskään ei voi väittää, että juuri sen toiminta olisi vähentänyt kaikkien niiden syrjäytymisriskiä, joiden koulun keskeyttäminen kokeilun aikana onnistuttiin estämään. Tutkimuksen perusteella tiedetään, että syrjäytymisvaarassa olevista nuorista kuusi kymmenestä pääsee kiinni työelämään tai opintoihin joka tapauksessa.

Esimerkistä huomataan myös, että paljon tuloksia ja vaikutuksia jää mittaamatta ja todentamatta. On hyvä keskittyä yrityksen tavoittelemien vaikutusten arviointiin.

Vinkki:

Malleja erilaisista ketjuista löytyy englanninkielisillä hauilla IOOI chain tai IAOOI chain. Lyhenne tulee sanoista Input, (Activity), Output, Outcome, Impact. Ei kannata hämmentyä sanojen erilaisista suomennoksista. Pääasia on, että vaikutusmallin kautta osaa kuvata toiminnan seuraukset loogisesti, ymmärrettävästi ja ytimekkäästi.

Kartan avulla suuntaa toimintaan

Vaikutusketjun tekeminen saattaa olla hankalaa, mikäli yritysunelmasi kaipaa hahmottumista, etkä tiedä, miten kävisit käsiksi sinulle tärkeään ongelmaan.

Muistele merirosvotarinoiden aarrekarttaa. Ala piirtää karttaa isolle paperille sen keskipisteestä lähtien. Rasti keskellä saarta on aarre, eli yrityksesi toteutunut tavoite. Jos haluaisit esimerkiksi estää nuoria syrjäytymästä, rasti keskellä saarta tarkoittaa tilannetta, jossa nuoret eivät syrjäydy.

Rastista erkanee monia polkuja kohti paperin reunoja. Syrjäytymisen todennäköisyyteen vaikuttaa ainakin kaveri- ja perhesuhteet, koulutus ja elämäntavat. Jokainen näistä voi olla oma polkunsa. Kuvita poluille vaiheita, joiden läpi on kuljettava tavoitellun aarteen luo päästäkseen. Poluilla on kiviä, juurakkoa ja joskus voi olla puukin poikkiteloin. Kuinka kierrät ja ylität esteet päästäksesi rastille?

Polun askelmat kuvaavat muutoksia, joita pitää tapahtua, jotta tavoitellun aarteen luo päästään. Karttaakaan ei voi tehdä näppituntumalla. Perusta karttasi tutkittuun tietoon ja ota selvää minkälaisia ovat ne toimenpiteet ja teot, joilla rakennetaan sellaista elämää, joka suojaa nuorta syrjäytymiseltä.

Luultavasti et pysty vaikuttamaan kaikkeen yksin, joten mieti karttaa piirtäessäsi myös kenen kanssa sinun pitäisi matkaa taittaa. Kun kartta alkaa hahmottua, voi olla että saat piirrettyä toimintasi kannalta tärkeimmät polut vaikutusketjun muotoon - lähtöpisteestä rastin luo. Hyvää matkaa!

Vaikutustarina

Vaikutustarina on monipuolinen vaikutusten arvioinnin väline, jota voi soveltaa niin vaikutusten mallintamiseen kuin tiedonkeruuseenkin.

Vaikutustarina toimii vaikutusmallin kokoamisen apuna erityisesti, jos hyödynsaajat ja heidän elämäntilanteensa ovat melko samankaltaisia keskenään. Silloin toiminnan vaikutuksista voi kertoa yhden, tätä ryhmää edustavan arkkityypin elämäntarinan kautta. Toinen tarinan käyttötapa on kerätä ja koota sen avulla hyödynsaajien todellisia elämäntarinoita, eli seurata ja osoittaa toiminnan vaikutuksia.

Vaikutusketju-menetelmä esiteltiin ammattioppilaitoksessa opiskelevien nuorten keskeyttämisiä vähentävän yrityksen kautta. Jos saman yrityksen vaikutusmalli puettaisiin vaikutustarinan muotoon, voisi tarinan päähenkilö olla vaikka 17-vuotias Marja, joka on jo peruskoulussa kärsinyt oppimisvaikeuksista ja keskittymishäiriöstä. Marja on myös poliisin tuttu, sillä pari ikkunaa on tullut kavereiden kanssa rikottua. Tutkimusten perusteella tiedetään näiden asioiden ennakoivan opintojen keskeyttämistä, mikä puolestaan lyhentää tulevaa työuraa ja lisää terveysongelmien todennäköisyyttä. Lisäksi etenkin äidin matalan koulutustason tiedetään periytyvän voimakkaasti.

Vaikutustarinan avulla voi kertoa, miten Marjan tulevaisuudennäkymät muuttuvat, jos hänen opiskeluintonsa saadaan palautettua ja oppimistuloksia parannettua. Jos toiminnalla päästään siihen, että hän saa toisen asteen tutkinnon ja pääsee työelämään paremmin kiinni, yhteiskunnan näkökulmasta valtion verotulot lisääntyvät ja työttömyysmenot pienenevät. Parempi terveys taas voi pienentää palveluiden käyttöä.

Jos nämä kaksi tarinaa – ”Mitä Marjalle tapahtuu, jos tilanteeseen ei puututa” ja ”Mitä Marjalle tapahtuu, jos hän saa tukea” - asettaa rinnakkain, saa vaikutustarinan avulla kuvattua skenaarion.

Yhden arkkityypin elämästä rakennetun vaikutustarinan voi yhdistää koko hyödynsaajaryhmään. Sitten voi jo kertoa, mikä merkitys yrityksen toiminnalla on laajemmin. Uskottava vaikutustarina rakentuu tutkimuksista kerätyille tiedoille ja todennäköisyyksille.

Vaikutustarinan avulla tehty vaikutusmalli näyttää hieman erilaiselta kuin vaikutusketjun, sillä vaikutustarinaan voi olla vaikeaa saada mukaan toiminnan kuvausta. Menetelmiä onkin hyvä käyttää rinnakkain, sillä vaikka vaikutusketju antaa laajemman kuvan toiminnan vaikutuksista, vaikutustarina on erinomainen viestintäväline.

Toinen tapa käyttää vaikutustarinaa on kerätä sen avulla tietoa suoraan hyödynsaajilta, eli käyttää menetelmää vaikutusten seuraamiseen ja todentamiseen. Silloin hyödynsaajat pääsevät itse kertomaan omista kokemuksistaan ja elämänsä muutoksista.

Jos vaikutustarinaa käyttää tiedonkeruuseen, on tärkeää suunnitella valmiiksi tarinapohja, eräänlainen runko tarinalle. Kunkin hyödynsaajan taustaa ja tarinaa kirjatessa pitäisi käsitellä oman vaikutusmallin kannalta tärkeimmät muutoskohdat, jotta saa varmasti tietoa juuri niistä. Ilman tarinapohjaa voi kyllä kuulla monta mielenkiintoista elämäntarinaa, mutta silloin ei saa yhtenäistä kuvaa siitä, kuinka monen elämään on kyennyt vaikuttamaan ja ovatko muutokset sellaisia kuin on ajateltu.

Jotta tarinapohjan kokoaminen onnistuu, täytyy sen perustaksi olla tehtynä vaikutusmalli. Tarinapohjassa olevien kysymysten tai käsiteltävien asioiden tarkoitus on kerätä tietoa siitä, ovatko mallissa kuvatut muutokset toteutumassa ja viekö toiminta kohti vaikutustavoitetta. Yhteen kootut tarinat kokoavat todistusaineistoa mallin tueksi tai herättävät huomaamaan, että toimintaa on muutettava.

Vaikutustarinat voivat tarjota pelastusrenkaan, jos työskennellään sellaisen aiheen parissa, josta tutkimus- ja vertailutietoja on huonosti saatavissa. Luotettavan vaikutusmallin tekeminen on tässä tapauksessa vaikeaa. Silloin hyödynsaajien kokemuksia on kerättävä varsin vapaalla otteella, jotta vaikutusten arvioinnissa pääsee alkuun. Tarinoista voi alkaa hahmottua yhteneväisyyksiä, jotka auttavat vaikutusmallin tekemisessä.

Vinkki:

Ensimmäisiä kunnon luonnoksia voi kokeilla hyödynsaajien kanssa. Tuoko tarinapohja esiin ne asiat, joihin vastauksia halutaan? Antaako se sopivasti tilaa hyödynsaajien kokemuksille, ja miten hyödynsaajat tarinointiin suhtautuvat? Onko tarinapohjan avulla kerätyistä tarinoista helppo löytää ja koota muutoskohdat? Onko haastattelut parasta tehdä kasvokkain, puhelimitse tai chatissä? Voisiko kirjoituskilpailu tai työntekijöiden kokoamat tarinat toimia?

Arviointia porukalla!

Mitä kunnianhimoisempi yhteiskunnallisen yrityksen maailmaa muuttava vaikutustavoite on, sitä riippuvaisempi yrittäjä on muista.

Yhteiskunnallisen yrittäjän on hyvä jututtaa rohkeasti ja perinpohjaisesti niitä ihmisiä, joiden elämänlaatua hän haluaa liiketoiminnallaan parantaa. Ihmisiltä itseltään kannattaa kysyä mikä heille on tärkeää ja minkälaista tukea he kaipaavat. Yrittäjä pääsee arvokkaan tiedon äärelle, jos hyödynsaajat ovat mukana kehittämässä toimintaa sekä keräämässä ja analysoimassa tietoa sen tuloksista.

Aina ei ole mahdollista kysyä suoraan hyödynsaajilta. Jos vaikutustavoitteena on esimerkiksi vesistöjen puhdistuminen, vesistöjen tilan ja vedenalaisten asukkaiden hyvinvointia täytyy tietysti kartoittaa muilla tavoin. Ympäristöviranomaiset keräävät tietoa vesistöjen tilasta, kuten rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Myös paikallinen vesiensuojeluyhdistys on hyvä tietolähde. Puhtaampien vesialueiden vaikutukset kertautuvat toki myös monien ihmisten elämään.

Vaikutusten arviointiin voi haastaa mukaan hyödynsaajien lisäksi myös asiakkaat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit. Liiketoiminnan menestyksen kannalta on tärkeää, että nämä sidosryhmät ymmärtävät minkälaista yhteistä hyvää yritys tuottaa. Heiltä kannattaa kysyä, minkälaista tietoa he arvostavat ja millä kriteereillä osto- tai sijoituspäätökset tehdään. Joitakin saattaa jopa kiinnostaa osallistua vaikutusten arviointiin ja sen kustannuksiin.  

Toimintaa suunnitellessa on myös hyvä idea kartoittaa ihmisiä ja organisaatioita, jotka voivat joko jouduttaa tai hidastaa yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamisesta. Hankalampien ongelmien taltuttamiseen yleensä tarvitaan yhteistyötä muiden saman asian kanssa painiskelevien tahojen kanssa ja joukkovoimaa esteiden kaatamisessa

SAILA TYKKYLÄINEN
NUOREMPI TUTKIJA, LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
YRITTÄJÄ, VAIKUTTAVA YRITYS

Meillä on idea! –sivusto on yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopaketti. Sivuston on toteuttanut Suomen Setlementtiliitto. Sisältöä on tuottanut moninainen osaajien joukko. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Social Enterprise Academy ja British Council. Kiitos Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta!