Jukka Peltola tuskastui suklaan epäterveellisyyteen ja löysi raakasuklaan. Hänen perustamansa Goodio-yritys osoittaa, että suklaa voi olla terveellinen ja vastuullisesti tuotettu nautinto.

Voiko suklaata syömällä parantaa maailmaa? Varmasti, jos asiaa kysyy käsityöläissuklaata valmistavan Goodion perustajalta Jukka Peltolalta.

”Merkityksemme on iso, koska vaikutamme kuluttajien tottumuksiin. Kun isojen firmojen vähemmän reilut ja vähemmän terveelliset tuotteet eivät enää liiku, myös ne joutuvat miettimään, mitä niiden pitäisi tehdä paremmin”, Peltola sanoo.

Peltola uskoo siihen mitä tekee. Vielä muutamia vuosia sitten hän työskenteli pelituottajana ja pisti suuhunsa, mitä käteen sattui. Pikkuhiljaa hän alkoi kuitenkin kiinnostua elintarvikkeiden tuoteselosteista. Kauppareissuilla alkoi tuntua siltä, että brändeihin ei voinut luottaa.

”Paljon oli täyteaineita. Oli optimoitu voitonteko, mutta ei optimoitua ravinteikkuutta.”

Silloin Peltola alkoi tutustua myös suklaaseen. Hän oli karttanut herkkua sen epäterveellisyyden vuoksi, mutta ravinteiden opiskelun myötä hänen käsityksensä muuttuivat. Kävi ilmi, että kaakao on itse asiassa todella ravinnerikas hedelmä, joka sisältää paljon antioksidantteja.

Peltola alkoi tehdä suklaata itse omassa keittiössään. Kaverit tykkäsivät, eikä kauppojen hyllyiltä löytynyt vastaavaa.

”Unelmani oli brändi, johon voisi luottaa. Brändi, joka ajattelisi loppukuluttajan, planeetan ja työntekijöiden parasta, ei vain voittojen maksimointia.”

Terveellinen suklaa syntyy käsin

Peltola perusti Goodion vuonna 2012. Brändin konttori on Helsingin Sörnäisissä, missä samoissa tiloissa toimiva ja Goodion omistama Helsingin Suklaatehdas valmistaa tuotteet. Suurten merkkien massasuklaasta erottautumisessa Goodion aseena on suklaan epäterveellisen mielikuvan muuttaminen.

”Yleensä kun suklaata tehdään, kaakao käsitellään korkeissa lämpötiloissa, jolloin siitä ei jää niin paljon ravinteita jäljelle. Kaakaoprosentit ovat matalia, mikä tarkoittaa sitä, että iso osa suklaasta on valkoista sokeria.”

Peltola ja kumppanit tekevät toisin. Valikoimassa on 16 erilaista suklaata, jotka ovat reseptiikaltaan heidän omaa käsialaansa.

”Meillä on korkeat kaakaoprosentit, käytämme vain alkuperäisiä kaakaolajikkeita ja makeutamme suklaamme kookospalmusokerilla, joka on valkoista sokeria ravinteikkaampaa.”

Tuotteiden valmistus Sörnäisissä on käsityötä. Vaikka myllyt vatkaavat suklaamassan, jokaisessa työvaiheessa mukana on ihminen. Peltola haluaa Goodion tuotteiden heijastavan yhteiskunnallista ajattelua monipuolisesti. Kuluttajan päässä näkökulmana on terveys, tuotannossa työllistäminen. Moni on työllistynyt tehtaan puolelle Työ- ja elinkeinotoimiston palkkatuella.

”Tässä ei istuttaisi, jos heitä ei olisi ollut. Ensinnäkään meillä ei olisi ollut varaa palkata muita, mutta myös heidän sitoutumisensa työhön on ollut mieletöntä.”

Joka haluaa vaikuttaa, ymmärtää myös maksaa

Jos vauraassa länsimaassa suklaan ongelmana on pöhöttävä valkoinen sokeri, makean herkun kansainvälinen ongelma liittyy kaakaon alkuperään. Noin 70 prosenttia maailman kaakaopavuista viljellään Länsi-Afrikan maissa, joissa yleisenä ongelmana ovat karut työolot, lapsityövoima ja jopa lapsikerääjillä käytävä ihmiskauppa.

Peltolan mielestä tässä suklaateollisuudella on peiliin katsomisen paikka. Jos kansainväliset jätit maksaisivat kaakaopavuista reilun hinnan, viljelijöiden ei tarvitsisi pitää lapsiaan plantaaseilla töissä.

”Ne, jotka haluavat reiluutta ja vaikuttaa, ovat valmiita maksamaan. On ilo nähdä, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan siitä, ettei omaa nautintoa ole revitty jonkun selkänahasta.”

Goodion suklaalevyt maksavat suurten merkkien bulkkitavaraa enemmän. Tämä johtuu Peltolan mukaan pitkälti siitä, että yhtiö myös maksaa raaka-aineistaan selvästi keskitasoa korkeampaa hintaa. Kaakaopavut Goodio ostaa suurimmaksi osaksi Sveitsissä, Englannissa, Hollannissa ja Sri Lankassa toimivilta välittäjiltä.

Goodio luottaa kansainvälisiin sertifikaatteihin reiluuden suhteen, mutta suunnitelmissa on myös kiertää tuottajatiloja henkilökohtaisesti. Keväällä Peltola kumppaneineen matkustaa Peruun farmille, mistä Goodio hankkii suklaisiinsa maailman harvinaisinta kaakaopapua Pure Nacionalia.

”Kuvaamme olosuhteita 360 asteen virtuaalitodellisuutta tuottavilla kameroilla, jotta voimme antaa myös kuluttajille mahdollisuuden kokea, mistä tuotteet tulevat. Jos voisimme tehdä saman kaikilla farmeilla, siinä olisi aika hyvä läpinäkyvyys.”

Haaveissa omat kaakaotilat

Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiin vaadittavien kriteereiden osalta Goodio ei ole yhteiskunnallinen yritys. Käytännön toiminta kuitenkin heijastelee yhteiskunnallisuutta. Yhtiö työllistää vaikeasti työllistyviä suomalaisia ja pyrkii tekemään terveydelle edullista suklaata unohtamatta raaka-ainetuotannon olosuhteita.

”Raha ei ole paha juttu, kuten ei ole voittojen tekeminenkään, koska vain silloin voimme tehdä uusia hyviä juttuja. Intentio ratkaisee.”

Tuoterepertuaarin laajentamisen ohessa Goodion tulevaisuuden suunnitelmat ovat ulkomaille suuntaamisessa. Samalla Peltola haaveilee siitä, että vaurastuessaan yhtiö voisi siirtyä ostamaan kaakaopapunsa tuottajilta suoraan ilman välikäsiä. Se tarjoaisi viljelijälle parempaa elantoa ja antaisi Goodiolle entistä paremmat mahdollisuudet valvoa raaka-aineen laatua ja työoloja.

”Pitemmällä tähtäimellä tavoitteenamme ovat kokonaan omat farmit, jolloin meillä olisi täysi läpinäkyvyys alkuperän ja tuotannon suhteen.”

Näkökulma

Usko itseesi, selviydy ja menesty

Suklaan lämmin tuoksu painuu sieraimesta sisään. Printterit surisevat, puhelimet pirisevät ja hymyt ovat herkässä. Aina Goodion toimitiloissa ei kuitenkaan ole mennyt yhtä mukavasti kuin nyt.

Taloudellisesti yrityksen kaksi ensimmäiset vuotta olivat yhtä rämpimistä. Peltola oli perustanut yrityksen alun perin kahden ystävänsä kanssa.

”Intoa oli, ja pääsimme alkuun. Meillä ei kuitenkaan ollut mitään ymmärrystä yrittäjyydestä, ja byrokratia meni hoitamattomien asioiden vuoksi hankalaksi. Olimme lähellä konkurssia”, Peltola kertoo.

Laskupinot kasvoivat ja sukset osakkaiden kesken menivät ristiin. Peltola jäi Goodion kanssa yksin. Hän mietti, miten kurssin saisi nousemaan, mutta oma työkalupakki oli tyhjä. Hän suunnitteli jopa antavansa yrityksen ilmaiseksi jollekin, joka jatkaisi yritystä eettisten periaatteiden mukaan.

Viimeisenä oljenkortenaan Peltola päätti soittaa ystävälleen Sampsa Siekkiselle, joka pyöritti kolmea Punnitse ja säästä -ketjun liikettä. Ehkä ketju ottaisi Goodion raakasuklaan valikoimiinsa.

”Sampsa sanoi, että hieno juttu, mutta toimitusjohtajamme kuoli viime viikolla. Hän sanoi kuitenkin itse haluavansa tulla mukaan ja lisäsi heti, että mukaan tarvitaan myös liikkeenjohdon osaamista.”

Sitä kautta mukaan tuli nyt toimitusjohtajana työskentelevä Jonni Sinkkonen. Bisnes- ja markkinointiosaamisen myötä Goodion kurssi lähti nousuun. Nyt yritys suunnittelee jo laajentumista ulkomaille. Peltolalle kokemus opetti sen, että kaveripiirin uljaat ajatukset vaativat tuekseen rautaista ymmärrystä liiketoiminnasta.

”Yrityksen perustaminen vaati tosi paljon rohkeutta, se oli kuin kielekkeeltä olisi hypännyt. Silloin mietin, mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua. Totesin, että tämä on niin iso juttu, että se on kaikkien riskien arvoinen.”

Siksi omaa hyvää ideaansa ei saa pettää antamalla periksi, ennen kuin viimeinenkin puhelinsoitto on soitettu.

Fakta

Goodio

Ongelma:
Suurten valmistajien suklaa on valkoisen sokerin kyllästämää ja epäterveellistä, ja lisäksi kaakaopapujen tuotanto on eettisesti kestämätöntä.
Ratkaisu:
Maltillista voittoa tavoitteleva käsityöläissuklaa, joka sisältää mahdollisimman paljon kaakaota ja, jonka raaka-aineet on hankittu mahdollisimman luotettavilta välittäjiltä.
Työllistää:
Perustaja Jukka Peltolan, toimitusjohtaja Jonni Sinkkosen ja markkinointijohtaja Sampsa Siekkisen lisäksi kymmenen henkilöä.
Perustajat:
Jukka Peltola, Felix Zenger ja Lasse Jalkanen
Tavoite:
Muuttaa kuluttajien ja muiden tuottajien asenteita tekemällä reilusti tuotetuista ja terveellisistä elintarvikkeista hyviä, hauskoja ja upeasti brändättyjä tuotteita.

Meillä on idea! –sivusto on yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopaketti. Sivuston on toteuttanut Suomen Setlementtiliitto. Sisältöä on tuottanut moninainen osaajien joukko. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Social Enterprise Academy ja British Council. Kiitos Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta!