Asuminen Suomen kasvukeskuksissa on kallista ja yksinäistä. Sen takia Setlementtiasuntojen missiona on tehdä asumisesta edullista ja yhteisöllistä.

Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Kimmo Röngän ei kauan tarvitse miettiä vastausta kysymykseen, miksi yhtiö olemassa.

”Olemme ratkaisemassa yksinäisyyttä. Se on suurin ongelma Suomen kaupungeissa, ja se on suurin ongelma maailman kaupungeissa. Siksi tarvitsemme yhteisöllistä asumista.”

Setlementtiasunnot on vuonna 2000 perustettu yhteiskunnallinen yritys, joka rakentaa taloja Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Liiketoiminta jakautuu asuntojen vuokraukseen sekä yli 55-vuotiaiden senioriasumiseen. Punaisena lankana on yhteisöllisyys.

”Me emme rakenna taloja. Me rakennamme kortteleita.”

Yhteisöllisyys merkitsee sitä, että asukkailla on käytössään oman asuntonsa ulkopuolella laadukkaat yhteiset tilat: alakerrassa yhteinen keittiö ja olohuone, kellarissa kuntosali. Arjen tarpeita varten jokaisessa talossa työskentelee yhteisökoordinaattori. Tavoite on saada ihmiset ylös sohvalta, ulos asunnoistaan ja touhuamaan yhdessä.

”Suomessa puhutaan paljon kotona asumisen edistämisestä. Me puhumme kotoa lähtemisen edistämisestä.”

Lisää tukea, vähemmän häätöjä

Suurin osa asukkaista on niin sanottuja tavallisia ihmisiä: opiskelijoita, perheitä, työssäkäyviä ja eläkeläisiä. Yhtiön toimintamalliin on kuitenkin kirjattu, että osa asunnoista on varattava asumisen tukea tarvitseville, kuten muistisairaille, vammaisille ja kuntoutuksessa oleville. Myös taloudelliset ongelmat voivat estää asumisen vapailla vuokramarkkinoilla.

”Yleinen ongelma on se, että asumiseen ei saa tukea. Siksi Setlementtiasunnot yhdistivät tekniseen isännöintiin myös sosiaalisen isännöinnin, josta syntyy ystävällinen ihmisiä tukeva asumismalli.”

Hyvä esimerkki on vuokranmaksu. Jos vuokra jää rästiin, karhukirjeen sijaan Setlementtiasunnoilla yhteisökoordinaattori lähtee kysymään, mistä kiikastaa. Kun työntekijä on tuttu, asiaa voi ratkoa.

”Häädön sijaan teemme asukkaan kanssa yhteisen suunnitelman, miten hän asian hoitaa. Huoliensa parissa painivalle on jopa voimauttavaa, kun hän saa itse miettiä ratkaisun ja sitoutuu siihen.”

Ei osingoille, kyllä edullisuudelle

Yksinäisyyden ohessa suomalaisen asumisen kesto-ongelma on asumisen korkea hinta. Väki pakkautuu kasvukeskuksiin, eikä yhteiskunnallista asuntorakentamista juurikaan ole.

”Vielä 1950- ja 60-luvuilla kaupunkeja asutettiin ja yleishyödyllisiä rakentajiakin oli. Sittemmin tilalle on tullut lähes puhtaasti asuntosijoittaminen.”

Setlementtiasunnoissa neliöhinta liikkuu noin 14 – 15 eurossa. Se ei ole maan halvin, mutta markkinavuokria edullisempi, ja rahaa vastaan saa moderneja, hyväkuntoisia asuntoja.

Rönkä huomauttaa, että yhtiö on omistajiensa eli Suomen Setlementtiliiton ja Helsingissä toimivan Kalliolan Setlementin näköinen. Koska ne eivät vaadi osinkoa, vuokrat pysyvät maltillisina ja vuokratuotot siirtyvät suoraan toiminnan kehittämiseen.

”Omistajiemme missiona on yhteisöjen ja talojen rakentaminen sekä vuokraaminen, mutta se ei heille riitä. He haluavat hyvinvointia ja tasa-arvoista erilaista asumista kaikille, ja me toteutamme heidän tahtoaan.”

Ensin konsepti, sitten suunnittelu

Yhtiön filosofiana on rakentaa talonsa valtion takaamilla pankkilainoilla paraatipaikoille kaupunkien keskustoihin.

”Konseptimme ydin on yksi, kaksi, kolme, neljä: ihmiset asuvat yksin tai kaksin, kolmas huone on korttelissa ja neljäs kaupungissa.”

Sopivan paikan löydyttyä yhtiössä suunnitellaan konsepti siitä, millaisia palveluita sisältävä talo juuri sinne kannattaa rakentaa. Tavallisesti rakennuttaja poistuu talosta sen valmistuttua, mutta Setlementtiasunnot rakentaa jäädäkseen.

”Hyvin konseptoitu on puoliksi suunniteltu, ja hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty.”

Yhtiö tekee vuodessa noin 11,5 miljoonan euron liikevaihdon. Rakentamisesta syntyvien rahoitus-, henkilöstö- ja kiinteistökulujen jälkeen yhtiön tulokseksi jää noin 300 000 – 400 000 euroa vuodessa. Sen jälkeen tehdään asuintalovaraukset, jonka jälkeen ´viivan alle´ jää noin 70 000 – 80 000 euroa vuodessa.

”Haluamme maksaa veroja ja samalla nostaa oman pääoman osuutta taseessa, jotta rahoitusasemamme vahvistuu ja olemme vakavaraisempia. Haluamme tehdä yhteiskunnallista asuntorakentamista jatkossakin.”

Omistamisesta palveluksi

Perinteisesti Suomessa on vannottu omistusasumisen nimeen, mutta Rönkä uskoo tilanteen olevan muuttumassa. Tulevat sukupolvet eivät enää halua lukita varojaan omistusasuntoon tai autoon, vaan ostaa ne palveluina. Pienille start up -toimijoille on tilaa, sillä asumisen palveluissa on tulevaisuus, Rönkä näkee.

”Mieti ensin, minkälaisia tarpeita kuluttajilla on. Liittoudu toimijoiden kanssa ja osoita se lisäarvo, jota pystyt tuottamaan lähiympäristöön”, hän vinkkaa.

Yhteiskunnallisia ja sosiaalisia kilpailijoita odotellessa Setlementtiasunnot jatkaa hyväksi havaitulla tiellä. Nykyisten kaupunkien lisäksi yhtiö suunnittelee rakennuttavansa seuraavien viiden vuoden aikana kymmenen uutta taloa, seuraavaksi Turkuun ja Joensuuhun.

”Meidän missiomme on yhteisöjen rakentaminen ja olla paras naapuruston kehittäjä Suomessa. Toivon, että ihmiset katsovat taloamme ja sanovat: ”Vitsi, tuolla on hyvin asiat!”.

Näkökulma

Mentaalitalkkari sparraa asukasta arjessa

Jos yksi mielii teatteriin, yhteisökoordinaattori auttaa järjestämään reissun koko porukalle. Jos toisen mielestä takapiha kaipaa puista terassia, yhteisökoordinaattori nappaa asukkaan mukaansa, ajaa rautakauppaan ja nikkarointi voi alkaa.

Yhteisökoordinaattori on Setlementtiasuntojen salainen ase yksinäisyyden ja toimettomuuden kitkemisessä. Sellainen työskentelee jokaisella talolla.

”Hän edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä, löytää ihmisten vahvuuksia ja kannustaa tuomaan niitä esille”, yhteisökoordinaattori Juha Merikanto sanoo.

Suurimmalla osalla yhteisökoordinaattoreista on sosiaalialan koulutus, mutta Merikanto on liikenteessä autonasentaja-ylioppilaan papereilla, sekä veneenveistäjän ja huonekalupuusepän kokemuksella.

”Tässä työssä kivaa on se, että ei varsinaisesti ole yhtä tapaa, miten sitä tehdään. Yhteisökoordinaattori kehittyy talon mukana.”

Yhteisökoordinaattori on paikalla asukkaita varten, ei toisin päin. Hän ei itse luo ideoita, mutta auttaa asukkaita toteuttamaan ajatuksiaan ja mielihalujaan. Myös silloin, kun ne eivät ensi kuulemalta säväytä. ”Ja kun huomaa, kuinka toinen on innoissaan, innostus tarttuu.”

 

Merikanto toteaa, että yhteisökoordinattoria voisi pitää eräänlaisena mentaalitalonmiehenä. Hän rohkaisee ja mahdollistaa, houkuttelee ihmisiä omista oloistaan toistensa pariin. Kun ihmiset tekevät yhdessä, talo ja yhteisö voivat hyvin.

”Hyvä mieli tulee siitä jo, että jokainen ei keitä puuroa kotonaan. Asukkaat he alkavat kokoontua alakerran yhteiskeittiöön aamupalalle, missä 12 ihmistä jutustelee, puuro tuoksuu ja lautaset kilisee.”

Fakta

Setlementtiasunnot

Ongelma:
Asuminen Suomessa on yksinäistä ja liian kallista.
Ratkaisu:
Yhteiskunnallinen asuntorakentamisyhtiö, joka aktivoi ihmisiä sosiaaliseen toimintaan.
Työllistää:
29 henkilöä.
Perustajat:
Suomen Setlementtiliitto ja Kalliolan Setlementti
Tavoite:
Saada ihmiset yhdessä olemiseen ja tekemiseen. Olla suunnannäyttäjä Suomessa asumispalveluiden kehittämisessä.

Meillä on idea! –sivusto on yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopaketti. Sivuston on toteuttanut Suomen Setlementtiliitto. Sisältöä on tuottanut moninainen osaajien joukko. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Social Enterprise Academy ja British Council. Kiitos Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta!