Zharity haluaa unohtaa hyväntekeväisyyden sekä passiivisuuden. Se yhdistää työtä etsivät turvapaikanhakijat työvoimaa tarvitsevien yritysten kanssa. Työpaikka on maahanmuuttajalle ensimmäinen ja tärkein askel suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa.

Vuosi 2015 oli käänteentekevä sotien jälkeisen Suomen historiassa. Vuoden aikana Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. He tulivat pääosin Lähi-idästä Irakin ja Syyrian alueilta, joiden alueilta ihmiset pakenivat terroristi- ja rikollisjärjestö ISIS:n tyranniaa.

Vaikka lukuisat turvapaikanhakijat halusivat töihin, niiden järjestämisessä Suomi ei ollut kovin hyvä. Alkuvuodesta 2016 turvapaikanhakijat olisivat halunneet auttaa katujen puhdistamisessa lumesta. Aikeet olivat kaatua viranomaisten turvallisuusohjeisiin, jotka vaativat erityisen katuturvakoulutuksen.

Työ on parasta kotouttamista. Työnsaannin vaikeus alkoi kiusata helsinkiläistä koodaria Perttu Isotaloa.

”Mietin, eikö asiaa voisi ratkaista jotenkin, ja päätin itse ainakin edes yrittää”, Isotalo kertoo.

Muille olivat jo varamiespalvelut, adeccot ja baronat, miksi sama liikeajatus hieman räätälöitynä ei auttaisi myös maahanmuuttajia työllistymään.

Isotalo perusti verkossa toimivan yrityksen, Zharityn. Se tuo työvoimaa tarvitsevat suomalaisyritykset ja maahanmuuttajien osaamisen yhteen.

”Minulla oli intoa ja kaikki tekninen osaaminen, mutta tajusin pian etten ymmärtänyt turvapaikanhakijoiden elämästä, tilanteesta ja tarpeista juuri mitään.”

Kieli ja byrokratia hidastavat työllistymistä

Isotalo löysi avukseen irakilaisen Maadh Alsammarraien. Hän oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana muutamaa kuukautta aikaisemmin. Alsammarraie oli lukenut energiainsinööriksi Irakin amerikkalaisessa yliopistossa amerikkalaisessa yliopistossa ja jatkanut opiskelujaan Kreikassa. Sitten opiskelijaviisumi umpeutui.

”En uskaltanut palata Irakiin. Siellä minua olisi ollut vastassa ehkä kuolema”, Alsammarraie sanoo.

Hän haki Suomesta turvapaikkaa, sillä maalla oli hyvä maine. Vaikka Alsammarraie oli koulutettu ja etsi töitä aktiivisesti, hän huomasi pian että ilman suomenkielen taitoa töitä on vaikea saada.

”Suurin este on kieli, mutta myös byrokratia vaikeuttaa töiden saamista. Suomessa ei luoteta ulkomailla suoritettuihin tutkintoihin, vaan työnantajat haluavat hakijalta ainakin pari vuotta suomalaisia opintoja. Se taas ei onnistu, jos ei vielä ole saanut opiskelulupaa.”

Vaatimusten ja tarjonnan välillä on iso ristiriita.

”Suomi ei ole mahdoton kieli oppia, mutta ensin on selätettävä byrokratia, eivätkä nämä todellakaan kulje käsi kädessä. Miten ihmeessä ihminen voisi oppia kielen, jos ei ole varma siitä, että saa jäädä.”

Siksi Zharity on olemassa. Useimmiten ensimmäinen työpaikka löytyy rakennustyömailta tai kunnossapito- ja siivousalalta, joilla tutkinnot ja kielitaito eivät ole pääroolissa.

Mainokset työvoimatarpeen mukaan

Verkossa Zharityn selkärangan muodostavat yrityksen omat kotisivut. Isotalo on koodannut omat sivut sekä työnhakijoille että työvoimaa tarvitseville yrityksille.

”Kun yritys ilmoittaa meille, minkälaista työvoimaa se tarvitsee, räätälöimme mainostamistamme verkossa ja sosiaalisessa mediassa työnhakijoille sen mukaan”, Alsammarraie sanoo.

Zharity ja työnhakijat löytävät toisensa verkossa, useimmiten Facebookissa. Puskaradio toimii: kun yhdellä on yrityksestä hyvää sanottavaa, myös muut alkavat etsiytyä Zharityn pakeille. Yritys tekee myös yhteistyötä esimerkiksi Maahanmuuttajien Kotouttamistuki ry:n kanssa.

Yrityksen verkkosivulla työnhakija jättää CV:nsä ja rastittelee kiinnostuksensa kohteena olevat alat. Kun sopiva paikka aukeaa, Zharity saattaa yrityksen ja työntekijän yhteen ja osallistuu työhaastatteluiden sekä perehdyttämiskoulutuksen järjestämiseen.

”Suorittavilta aloilta töitä on vielä helppo löytää, mutta korkeampaa koulutusta vaativat työtehtävät ovat hankalampia. Tutkintojen ja todistusten yhtenäistäminen suomalaisten kanssa on aikaa vievä prosessi. Toisaalta esimerkiksi IT-alan tehtäviin riittää hyvä portfolio.”

”Parempi luoda kuin kuluttaa veroja”

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yrityksen tavoitteena on löytää työpaikka tuhannelle Suomeen saapuneelle. Niin kauan kuin maailmassa soditaan, ihmiset joutuvat pakenemaan. Myös Zharityn työ jatkuu.

Alsammarraie korostaa, että työ on parasta kotouttamista. Se antaa tulijalle roolin yhteiskunnassa ja viestii muille, että myös hän haluaa kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Alsammarraie kysyykin retorisesti, miten maahanmuuttajat voisivat integroitua yhteiskuntaan ilman työtä.

”Silloinhan sinua ei arvosteta lainkaan, vaan muut ihmiset pitävät sinua vain heidän verorahojensa kuluttajana. On parempi olla tuottamassa veroja!”

Perustaja Perttu Isotalo rahoitti Zharityn alkutaipaleen omasta pussistaan. Nykyään liiketoimintamalli on selkeä: työnhakijoille palvelu on ilmainen, yritykset maksavat Zharitylle tarvitsemansa työvoiman löytämisestä.

”Voiton tavoittelu ei ole kovin tärkeää, mutta tekemisemme pitää olla kannattavaa, jotta voimme investoida yritykseen ja auttaa ihmisiä yhä tehokkaammin”, Alsammarraie sanoo.

Suomen ensimmäisen vuoden kokemusten ja palvelun tarpeen perusteella Zharity suunnittelee laajentavansa palvelunsa myös Saksan, Ruotsin ja Tanskan työmarkkinoille. Maahanmuuttajan näkökulmasta ongelmat siellä ovat samat kuin Suomessa.

”Toiminnassamme ihmisen auttaminen on tärkeintä, ja jos onnistumme siinä, rahakin tulee sivutuotteena.”

Näkökulma

”Halusin töitä, en apua”

Halusin töitä, en apua”

Kymmenientuhansien muiden tavoin Sinan Adnan jätti kotinsa ja seilasi yli merten. Ensin Turkki, sitten Kreikkaan. Sieltä hän päätti lähteä Suomeen, koska maasta puhuttiin paljon hyvää.

”Töitä täältä vain on todella vaikea saada. Yritin ja yritin, mutta mitään ei tullut”, Adnan kertoo. ”Irakissa minulla oli oma yritys. Jouduin jättämään sen sinne lähtiessäni”, hän kertoo.

Facebookissa Adnan törmäsi sattumalta Zharityn sivuihin. Juuri hänenlaisilleen suunnattu palvelu vakuutti ja Adnan lisäsi CV:nsä.

Meni muutama päivä, ja puhelin soi. Toisessa päässä oli Maadh, joka kertoi Zharityn löytäneen Adnanille sopivan työnantajan. Pesti löytyi rakennustyömalta Vantaalta, missä Adnan tekee erilaisia korjaustöitä. Työskentely rytmittää päiviä ja tuo myös rahaa.

Kesäkuussa 2016 Suomen eduskunta vahvisti hallituksen esityksen perheenyhdistämisehtojen kiristämisestä. Jotta perhe voi saada oleskeluluvan, sen nettotulojen on oltava yli 2300 euroa kuussa. Käytännössä se vaatii Suomessa jo asuvalta perheenjäseneltä suurehkoja tuloja, koska haurailla alueilla ja vaikeassa tilanteessa olevan ihmisen mahdollisuudet korkeapalkkaiseen ansiotyöhön ovat rajalliset.

Haastatteluhetkellä Adnan asuu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Espoossa. Hän haluaisi löytää kodin, ja saada sinne sen mikä kodista tekee kodin. Perheensä.

”Unelmani on saada perheeni tänne. En ole nähnyt vaimoani ja tyttäriäni nyt yli vuoteen.”

Fakta

Zharity

Ongelma:
Muuttaessaan Suomeen turvapaikanhakijalla on riski syrjäytyä, koska esimerkiksi kielitaidon puute ja ulkomailla suoritetut tutkinnot estävät heitä työllistymästä.
Ratkaisu:
Turvapaikanhakijoiden osaaminen kartoitetaan, minkä jälkeen työnhakijan osaaminen ja työnantajalla oleva tarve yhdistetään. Yritys välittää erityisesti kielitaidosta riippumatonta työtä.
Työllistää:
Toimitusjohtaja Perttu Isotalon sekä operatiivisen johtajan Maadh Alsammarraien.
Perustajat:
Perttu Isotalo.
Tavoite:
Järjestää työpaikkoja yhä useammalle Suomeen muuttaneelle turvapaikanhakijalle.

Meillä on idea! –sivusto on yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopaketti. Sivuston on toteuttanut Suomen Setlementtiliitto. Sisältöä on tuottanut moninainen osaajien joukko. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Social Enterprise Academy ja British Council. Kiitos Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta!